Shakki parantaa matematiikan taitoja

Johdanto
Michael Rosholm ym. (2017) ovat tutkineet yhden viikoittaisen matematiikantunnin korvaamista shakkitunnilla peruskoulun luokilla 1–3 Tanskan Aarhusissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään, vaikuttavatko shakkipelin kautta opitut tiedot matemaattisen osaamisen kehittymiseen. Shakin pelaaminen vaatii sekä kognitiivisia kykyjä (kuten havainnointia, ongelmanratkaisua ja muistia) että muita taitoja (kuten kärsivällisyyttä, itsekuria ja sosiaalisia taitoja). Shakkia hyödyntämällä näitä kykyjä pystytään kehittämään erilaisten harjoitusten avulla. Tutkimustulokset osoittavat mainittujen kykyjen kehityksen korreloivan matematiikan koemenestyksen kanssa.

Shakki ja koulumenestys
Shakin kautta opittavat kyvyt ovat suureksi osaksi yleisen tason kyvyt kuten keskittymistä, itsekuria ja pitkäjänteisyyttä. Näiden lisäksi shakin kautta oppii pelissä vaadittavaa osaamista, kuten avaruudellista hahmotuskykyä ja ongelmanratkaisua. Opitut kyvyt voivat joissain tapauksissa siirtyä esimerkiksi shakista toiseen kontekstiin, kuten matematiikkaan. Useimmissa tapauksissa siirtymää tapahtuu, jos vaadittavat taidot ovat lähellä toisiaan.

Shakkiasemien analysoinnilla voidaan nähdä olevan yhteyksiä matemaattisen ongelmaratkaisutaidon ja hahmontunnistuksen kehittymiseen. Shakin ja koulumenestyksen suhdetta on tutkittu paljon ja useissa tutkimuksissa näiden välille on löydetty jokin yhteys, jos pelkän pelaamisen sijaan on luotu oikeanlaisia harjoitteita. Tutkimusten tekeminen shakinharrastajille ei kerro mitään shakin vaikutuksista, sillä shakkia voivat päätyä harrastamaan jo valmiiksi matemaattisesti lahjakkaat henkilöt. Satunnaisesti valittujen oppilaiden opettaminen shakin avulla sen sijaan kertoo paremmin shakkiharjoitteiden vaikutuksista. Shakin voidaan myös nähdä vaikuttavan koulumenestykseen opetuksen kiinnostavuuden lisäämisen kautta, sillä oppitunneilla viihtymisen ja onnellisuuden sekä matematiikan koetulosten välillä on nähty yhteys.

 Tutkimustulokset
Rosholmin ym. tutkimuksessa tutkittiin 482 oppilaan menestystä matematiikassa, kun yksi neljästä viikoittaisesta 45 minuutin pituisesta matematiikantunnista korvattiin shakkitunnilla 1,5 lukukauden ajaksi. Verrokkiryhmä opiskeli matematiikkaa kaikilla neljällä tunnilla. Taustoiltaan nämä ryhmät olivat hyvin samankaltaisia. Opetusjakson jälkeen molemmat ryhmät tekivät luokka-asteittain saman matematiikan kokeen, jossa mitattiin osaamista laskutaidossa, geometriassa, hahmontunnistuksessa ja ongelmanratkaisussa.

Tutkimustulokset osoittivat, että yhden matematiikan tunnin korvaaminen shakkitunnilla paransi koeryhmän suorituksia verrattuna verrokkiryhmään. Shakkia harjoitellut ryhmä kehittyi matematiikassa koejakson aikana jopa kolmanneksen nopeammin kuin keskimääräisesti. Suurimpia muutoksia havaittiin oppilaissa, jotka normaalisti tylsistyvät matematiikan tunneilla.  He pitivät shakkiharjoituksia mielenkiintoisina, ja oppivat selvästi paremmin niiden avulla. Tutkimus oli pilottihanke, jonka tulokset avasivat lupaavia jatkotutkimusmahdollisuuksia.

Rosholm M, Mikkelsen MB, Gumede K (2017) – Your Move: The effect of chess on mathematics test scores http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371%2Fjournal.pone.0177257#pone.0177257.ref027